Paavalin kirkon Rauhan krusifiksi on kooltaan 100,5 x 164 cm ja painaa 21 kg. Teos on tekniikaltaan öljyväri puuhun kiinnitetylle kankaalle. Taidehistoriallisesti maalauksen fyysinen muoto nousee keskiaikaisista italialaisista krusifikseista, kuten Giunta Pisanolaisen (1190-1260) ja Coppo di Marcovaldon (1225-1276) teoksista. Maalauksen työstäminen alkoi jo vuonna 2015 ja se valmistui 2021 pääsiäiseksi. Teoksen kantavana näkynä on Jesajan kirjan visio rauhasta: ”Tällä vuorella hän repäisee pois verhon, verhon kaikkien kansojen yltä, vaatteen joka on levitetty niiden ylle. Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin on Herra puhunut” (Jes. 25: 7-8).

Kirkko ja kaupunki -lehden artikkeli krusifiksista

Maan suola -verkkolehden artikkeli

YLE:n uutinen krusifiksista

Teoksen yksityiskohtien symboliikkaa:

Pelastusrengas

Pelastusrengas ornamentti kiertää koko maalauksen reunoja ja ylhäällä  se on suurikokoisena. Pelastusrengas symboli syntyi siitä tuskasta, joka nousi Välimeren pakolaisvirrasta. Arviolta 17 000 pakolaista kuoli vuoteen 2019 mennessä. Ylimmän suuren pelastusrenkaan sisällä on Jeesus hyvänä paimenena, joka kantaa olallaan karitsaa.

Omaha Beach

Meriteema toistuu maalauksen pääpaneelissa, kun Kristuksen takana avautuu merimaisema Normandian maihinnousupaikassa Omaha Beachilla 6.6.1944. Merellä laivat lähestyvät, osa niistä on tulessa. Maalauksessa Kristus jakaa sodan kauhut ja pelot, jakaa ihmisen kärsimyksen. Pappi Miika Ahola kirjoitti Facebook sivuillani: ”Väkivallan ja sotakoneiden näkeminen krusifiksissa on kyllä pysäyttävää ja jollain tavalla sisäistä vastustusta herättävää. Ja samalla ne tuntuvat olevan omalla paikallaan juuri ristin puussa. Tätä katsellessa ajautuu väkisinkin ihmisyyden rujouden ja Jumalan rujoudenkin täyttävän rakkauden kontemplaatioon. Upea teos kertakaikkiaan.”

Hitlerin sirkkeli ja tsekkiläinen siili

Pääpaneelin näkökulma on rannalla odottavien saksalaisten sotilaiden. Vasemmassa alanurkassa sotilas on valmiina kevyen MG-42 konekiväärin sormi liipasimella, joka sai yhdysvaltalaisilta sotilailta lempinimen ”Hitlerin sirkkeli” (Hitler´s Buzzaw). Oikeassa alakulmassa on maihinnousua estämässä saksalaisia panssariesteitä, tsekkiläisiä siilejä (Czech hedgehog).

Simpukka

Merellinen teema toistuu maalauksessa vielä vanhassa kristillisessä symbolissa, simpukassa. Simpukka kuvaa uskon ihmeellisyyttä ja helmi on kauneuden ja ikuisuuden vertauskuva. Kampasimpukkaa pidetään myös pyhiinvaeltajien symbolina. Simpukka-aihe oli yleinen keskiaikaisissa italialaisissa krusifikseissa ja se on yksi Paavalin kirkon avainsymboleista. Rauhan krusifiksissa simpukka toistuu ristin horisontaalisissa ja vertikaalisissa ornamenteissa.

Jeesus Kristus

Krusifiksissa Jeesus on kuvattu kärsivän Kristuksen (Christus patiens) perinteen mukaisesti. Tämä kärsimystä korostava kuvaustapa korvasi noin 1200 -luvun aikana sitä edeltävän voittava Kristus-tradition (Christus triumphans). Hänen ruumiinsa on vääntynyt s -mutkalle ja kasvot ovat tuskan vääristämät. Jeesuksella on viisi haavaa, joita muistetaan pääsiäisen jumalanpalveluselämässä viidellä punaisella ruusulla. Jeesuksen lannevaate on verenpunainen. Kristuksen kasvojen takana on ”ristihalo”, joka keskiaikana vakiintui Kristuksen sädekehäksi. Jeesuksen yläpuolella on latinaksi teksti: IHSNAZARENVS, REXIVEDORVM – Jeesus Kristus, juutalaisten kuningas.

Neitsyt Maria ja Johannes

Keskiaikaisissa italialaisissa krusifikseissa vaakasivupaneeleissa kuvataan yleensä Neitsyt Maria vasemmalla ja Johannes oikealla. Rauhan krusifiksi seuraa tätä traditiota pienin muutoksin:  Neitsyt Maria ja Johannes pitävät kiinni Jeesuksen sormista.

Rauhan näky yläpaneelissa

Yläpaneelissa kuvaan toivoa tulevasta rauhasta, jossa susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella  vuorella ja aseet taotaan auroiksi:  ”Susi ja karitsa käyvät yhdessä laitumella, leijona syö heinää kuin härkä, ja käärmeen ruokana on maan tomu. Kukaan ei tee pahaa, kukaan ei vahingoita ketään minun pyhällä vuorellani, sanoo Herra” (Jes. 65: 25); ”Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä harjoittele sotataitoja (Jes. 2:4). Kirkkotaiteessa esiintyy usein voitonlippua kantava karitsa. Karitsa ja lippu -aihe löytyy myös Paavalin kirkosta. Rauhan krusifiksissa karitsan lippu on sateenkaaren väreissä. Sateenkaari symboloi Jumalan tekemää rauhaa ihmisen kanssa vedenpaisumuksen jälkeen. Toisaalta sateenkaarilipusta on tullut symboli kuvaamaan moniarvoisuutta ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia tasa-arvoiseen kohteluun. Paavalin kirkko on avannut ovensa ensimmäisten joukossa tasa-arvoisen avioliiton vihkimisille.

Mehiläinen ja kärpanen

Keskiaikaisissa krusifikseissa yläpaneelissa on usein kuvattu enkeleitä. Enkelien paikalle maalasin maan siivekkäitä, mehiläisen ja kärpäsen. Pääsiäisyön julistuksessa, Exultetissa, rukoillaan pyhää Isää ottamaan vastaan mehiläisten ja palvelijoiden käsien työn ylistysuhri. Raamatussa myös kärpäsillä on paikkansa: ”Niinä päivinä Herra viheltää tänne kärpäset, Egyptin kärpäset Niilin ääriltä ja mehiläiset Assyrian maasta, ja ne tulevat ja asettuvat kaikkialle, puronnotkojen seinämille ja kallion halkeamiin, orjantappurapensaikkoihin ja juottopaikoille” (Jes. 7: 18-19). Kristillisen keskiajan mystikko Mestari Echart (1260-1328) kirjoittaa hätkähdyttävästi saarnassa Qui audit me kärpäsen ja enkelin suhteesta: ”Kun jo ajassa kaikki asiat ovat niin samankaltaisia, niin ikuisuuden Jumalassa ne totisesti ovat sitä vieläkin enemmän. Jos otamme kärpäsen kuten se on Jumalassa, se on siinä jalompi kuin korkeinkaan enkeli on omassa itsessään.” (Sielun syvyys, s.204). Haluan nostaa esiin koko luomakunnan tärkeyttä. Jos kaikki mehiläiset kuolevat, niin kuolemme mekin.

---